YPJ-teksti, jota ei koskaan pitänyt kirjoittaa
Mielessäni vannoin, että en koskaan ota julkisesti kantaa tähän aiheeseen. Niin se mieli muuttuu.
Se kuuluisa pistelomake on sitten viime näkemän saanut uuden olomuodon – siis siirtynyt wordista exceliin. Tämä olkoon pieni askel ihmiskunnalle, mutta suuri hallintoväelle, johon en kuitenkaan lukeudu.
Tuntimäärissä mitaten olen käyttänyt YPJ-opiskeluun ja lomakkeelliseen toteutukseen kahden vuoden aikana vain parisen viikkoa, kun taas esimiestasolla työ on vaatinut 30-40 -kertaisen tuntimäärän. Kevään setti ei juuri allekirjoittaneen olemusta hetkauttanut, koska edellinen kierros läpikäytiin tammikuussa. Vaatitason loppuhuipennus on luvassa vasta syksyllä, ja henkilökohtaisessa osuudessa rajat paukkuivat rikki ajat sitten.
Koetan avata keskustelua aiheesta, koska (lievästi kärjistäen) tuo kuuluisa ja ah niin kannustava järjestelmä ei joko kannusta ollenkaan tai kannustaa vain harvoja ja valittuja, ja niitäkin vain ensimmäiset puolitoista vuotta. Tässä voitaneen viitata käänteiseen U-käyrään, mieluiten ilman Y-vaikutteita.
Yleisesti yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunta on olemassa vain julkaistessaan referoituja julkaisuja, oli niiden foorumi sitten mikä tahansa. Laatukeskustelua kukaan ei onneksi ole vielä keksinyt sisällyttää pisteytykseen ainakaan muodollisesti samantasoisten lähteiden osalta. En halua edes tietää, kuinka tällä mekanismilla suoritettaisiin moinen arvonta.
Joillakin aloittavista tutkijoista yhteisjulkaisemisesta on aikanaan sakotettu, joillakin taas ei. Koska kukaan ylintä tasoa myöten ei alkuvaiheessa tiennyt, mitä oikeastaan pitäisi tehdä, pisteet ja palkkataso on arvottu sitä vastaavasti. Ensin mainitun väärinkäsityksen vallitessa jatko-opintojen ohjaajia on ylikuormitettu suotta, koska järjestelmä on kannustanut ainoastaan yhteiskirjoittamiseen professoreiden ja ohjaajien kanssa aiheesta riippumatta. Ohjattava taso taas on pahimmillaan jäänyt ilman ansaitsemaansa palkkaa, perusteena puhdas mielivaltaisuus.
Myös julkaisemisen ajankohdan määrittelyssä on seilattu pitkin tummia vesiä. Ensin(?) vaadittiin prosessista lopullisesti ulostullut julkaisu, sen jälkeen riitti todennettavissa oleva evidenssi hyväksytystä julkaisusta; aiemmin mitään ei korvattu palkassa takautuvasti, nykyisellään pisteytys hyvittää ansioitunutta tutkijaa myös ajassa taaksepäin.
Vaatimustason määrittely kumulatiivisine pisteineen ja opintoineen on johtanut putkeen, jossa vain julkaisut lasketaan. Muilla työtehtävillä ei ole juurikaan väliä, paitsi jos sattuu olemaan krooninen vapaamatkustaja; tällöin henkilökohtainen suoriutuminen saattaa jopa YPJ-kärsiä.
Jos taas on erehtynyt tekemään kaikki oletetut työtehtävänsä ja vieläpä hieman sen päälle erinäisissä projekteissa, pisteet näyttävät vaatimustason tapaan noin +100 ylimääräistä. Kun tutkijakoulutettava saavuttaa tason 4-9, on aivan sama, mitä hän tämän jälkeen saa päähänsä tehdä, poislukien väitöskirjan valmiiksisaattaminen. Tööt-tööt! Diudiu! Suits you, sir!
Ylimääräistä työpanosta ei korvata mitenkään, varsinkin kun yliopistojen rahat pääsivät juuri loppumaan. Mitä enemmän jatko-opiskelijat ja virattomat tutkijat tuottavat, sitä alemmas rajat jatkossa leikataan.
Liiallinen tuotteliaisuus on siis lopulta kaikilta pois – alituottavuudesta nyt puhumattakaan. Optimointi on vaikea asia maailmassa, jossa yhteismittoja ei ole vielä keksitty. Joku kuitenkin otti ja keksi tuoda YPJ:n todellisuuteen, jonne se ei luultavasti kuulunut.
Lopuksi tarkistuslista juuri jatko-opintonsa aloittaneelle:
1) Suorita jatko-opinnot niin nopeasti kuin mahdollista.
2) Julkaise.
Erityisen suositeltavaa on muutaman julkaisun rykäiseminen 1-2 vuoden aikana (ensin kirjoitetaan, lopulta kaikki tuotokset tulevat lähes kertaheitolla ulos – tulokset vaikuttavat sekä vaatitasoon että suoriutumiskeskiarvoon vielä silloinkin, kun haluat tehdä rauhassa tutkimusta.)
Mitäpä siis sanomme? Järjestelmä kannusti, kunnes lakkasi kannustamasta.
Koska hairahdin melkein makrohenkiseen keskusteluun, en ehtinyt ottaa lainkaan kantaa lomakkeiden täyttämisen mielekkyyteen ja sujuvuuteen sekä vastaaviin arkiaskareisiin.
Muut saa selittää.
